[Julkaistu alunperin: maaliskuu, 2015]
"Yksi vastaan yhtä. Phanpy vastaan Zorua. Ottelu loppuu kun jompikumpi
pokemoneista ei kykene ottelemaan enää." muori selitti vielä
oppilailleen.
Nyökkäsin ymmärtäväni säännöt. Muori istahti läheiselle tyhjälle penkille.
"Etkö sinä ohjaa Zoruaa?" kysyin ihmeissäni.
"Koulutan pokemonini ottelemaan myös itsenäisesti. Aina ei tarvita
kouluttajaa. Sinä toki voit ohjata Sendaa sillä sitä ei ole vielä
koulutettu paljoa. Haittaako tämä sinua?" muori kysyi.
"Eipä minulla ole kai sitä mitään vastaan..." mutisin.
"Aloittakaamme!".
"Okei, Senda. Zorua voi olla yllätyksellinen, mutta kyllä me pärjäämme sille yhdessä!" kannustin Sendaa.
Senda töräytti kärsästään äänen jolla se yritti pullistella Zorualle.
"Selvä! Heikennetään sitä ensin, käytä Growlia!" komensin Sendaa.
Senda töräytti valtavan ääniaallon kärsänsä avulla. Ääniaalto iskeytyi
kohti Zoruaa. Zorua sulki silmänsä iskun voimasta, mutta oli pian mukana
taas. Zorua. Zoruan avatessa silmänsä se loi nauliintuvan katseen kohti
Phanpya. Zoruan silmät muuttuivat hetkeksi punaiseksi ja huomasin
kuinka Sendan tomeruus hävisi silmissäni. Zorua oli käyttänyt Leeriä
puolustuksen heikentämiseksi. Norsu hieman ravisteli päätään.
"Ei se mitään. Ruvetaan sitten hommiin. Tackle suoraan kohti!" sanoin Sendalle.
Norsu lähti valtavalla vauhdilla kiitämään kohti Zoruaa. Lähestyttyään
vastustajaansa se heittäytyi koko ruumiinsa kanssa Zoruaa päin. Zorua
kuitenkin vikkelästi väisti Phanpya ja päätti antaa norsulle opetuksen.
Väistäessään Sendaa, se näytti terävät kyntensä ja iski ne Phanpyyn.
Senda äännähti kivusta ja laskeutui hieman kömpelösti maahan. Zorua
kääntyi katsomaan norsua ylpeä virnistys naamallaan.
"Senda, oletko kunnossa?" varmistin pokemonin kunnon.
Senda nyökkäsi minulle ja nousi ryhdikkäämmin seisomaan.
"Näytetään mihin maapokemonit pystyvät. Bulldoze maahan!" kannustin pokemoniani.
Senda kohotti etujalkansa ilmaan ja iski ne maahan voimalla. Iskusta
lähti voimakas aalto kohti Zoruaa. Senda jatkoi tömistelyään jaloillaan
luoden aallosta yhä voimakkaamman ja voimakkaamman. Zoruan jalat
tärisivät kun aalto osui niihin. Se ei kyennyt pakenemaan tilanteesta
vaan sen jalat ottivat rasituksen vastaan. Senda lopetti tömistelyn ja
oli valmis seuraavaan iskuun. Yhtäkkiä Zorua päästi erittäin korkean
huudon ihan kuin tuskasta. Pokemonin silmissä pystyi erottamaan
kyyneliä. Menin paniikkiin kuten myös Senda.
"Onko se kunnossa? Kuulosti ihan kuin se olisi murtanut jotain..." huolestuin.
Muori vain myhähteli taustalla, "Katso lapseni tarkkaan."
Kiinnitin enemmän huomiota Zoruan kyynelehtiviin silmiin. Ne näyttivät
kyllä oikeilta kyyneleiltä. Mitä minun piti katsoa tarkkaan? Pian
huomasin kuinka itkevä Zorua virnuili ilkeän näköisenä. Olivatko nuo
tekokyyneliä? Eikö Zorua oikeasti itkenytkään?
"Senda, nuo ovat tekokyyneleitä. Älä välitä niistä!" neuvoin Sendaa.
Senda oli kuitenkin jo hieman hämmentynyt tilanteesta. Ei ihme sillä
Zorua näytti todellakin itkevän ja kyllähän se itki, mutta ei kivusta
tai mistään muustakaan. Zorua päätti käyttää norsun hämmennys hetken
hyväkseen ja se lähti nopealla vauhdilla kohti tätä. Pian Zorua iskeytyi
Sendaa kohti ja Senda kaatui maahan.
"Se yrittää alentaa puolustustasi, pysy vahvana Senda!" selitin.
Senda nousi ylös hieman vaivallollisesti, mutta näytti vielä pystyvänsä jatkamaan ottelua.
"Sinunhan puolustustasi ei noin vain lasketa, Senda palauta se Defense Curlilla."
Senda kääriytyi pieneksi keräksi ja sen ympärille muodostui läpinäkyvä
suojakupla. Suojakupla imeytyi Sendaan ja se näytti saavan lisää
itsevarmuutta.
Zoruaa näytti raivostuttavan taas Sendan pieni boosti. Se lähti hyökkäykseen kynnet ojossa.
"Iske sitten Rock Smashilla!" komensin.
Senda läimäisi kärsänsä maahan jotta kivet erottuisivat maasta. Norsu
iski yksi kerrallaan kärsällään kiveä joka lensi kohti Zoruaa. Zorua oli
kuitenkin vielä vikkelä ja väisteli parhaimman mukaan. Rupesin
panikoimaan kun Senda ei osunutkaan heti Zoruaan. Senda yritti ja yritti
muttei millään osunut. Kivien heittely kuitenkin hidasti Zoruaa siten,
että sen piti väistellä eikä se voinut täysillä juosta Sendaan kiinni.
Kivet loppuivat. Senda oli avuton. Minä olin paniikissa ja Zorua kynnet
ojossa. Zorua loikkasi kohti Sendaa kohottaen toista tassuaan
viiltääkseen Sendaa. En kyennyt sanomaan mitään, mutta pian huomasin
ettei minun täytynytkään. Senda kohotti nopeasti kärsänsä kohti
korkeuksia ja norsun eteen nousi muurimainen lasiseinämä. Zorua törmäsi
seinämään ja hämmentyi, että miten se ei muka osunut. Tällä kertaa Zorua
oli hämmentynyt ja Senda saisi käyttää sitä hyödykseen. Lasiseinämä
haihtui pois Sendan edestä ja tämä iski suoraan kärsänsä Zoruan päähän.
Iskun voimasta Zorua iskeytyi maahan ja jäi tajuttomaksi. Yleisömme
hurrasi Sendalle.
"Sinä... Sinä teit sen Senda! Loistavaa!" juoksin hakemaan pikkuisen norsun syliini.
"Näit nyt, että pokemon ei aina tarvitse kouluttajaansa tehdäkseen itsenäisiä ja viisaita päätöksiä" muori totesi taustalta.
"Senda osasi käyttää näppärästi Light Screenia oikeaan aikaan." hän jatkoi.
Silittelin Sendaa ja kehuin sitä hyvästä työstä.
"Nyt on kuitenkin sinun aikasi päästä lepäämään pikkuinen..." huokaisin ja asetin pokepallon Sendan otsalle.
Senda haukotteli ennen kuin pallo imaisi sen sisäänsä.
"On tärkeää, että pokemonin antaa levätä jokaisen ottelun jälkeen. Ihan
kuin kuntoilevat ihmisetkin pitävät hengähdystauon treenaamisen
jälkeen." totesin.
Muori kutsui myös Zoruan takaisin palloon. Olin vaikuttunut, että miten
hyvin Zorua osasi tapella ilman kunnollista ohjeistusta. Haluaisin myös
itsekin, että pokemonini eivät olisi riippuvaisia minusta otteluissa.
"Oletko valmis seuraavaan otteluun?" muori kysyi.
"Kyllä. Millainen ottelu siitä tulee?" vastasin kysymyksellä.
"Ajattelin, että voisimme käydä seuraavan ottelun pariotteluna eli
kumpikin käyttää kahta pokemonia samaan aikaan. Siinä yhdistyvät vaikeat
stragediat, molempien pokemonien hallinta ja niiden kykyjen käyttö.
Onko se liian vaikeaa sinulle?" muori selitti.
"Haluan ainakin kokeilla..." sanoin vaikka minua hermostutti moinen pariottelu.
"Oletettavasti valitset siis Momon ja Rávlen tähän otteluun?" muori varmisteli.
Nyökkäsin vastaukseksi.
Kutsuin molemmat paikalle ja jäimme odottamaan uteliaina, että
minkälaiset pokemonit ottelevat Momoa ja Rávlea vastaan. Muori kaivoi
pokepallot esiin ja kutsui kaksi olentoa ulos palloistaan. Yritin arvata
punaisina hohkavista figuureista, että mitkä pokemonit olivat kyseessä.
Pelkäsin pahinta, mutta yritin pysyä tyynenä. Kuulin tiu'un helinää ja
näin kuinka toisesta figuurista ilmestyi esille Chimecho. Se leijui
ilmassa ja kun tuuli osui siihen, se päästi helisevää ääntä itsestään
ihan kuin tuulikello konsanaan. Toisesta figuurista ilmestyi erittäin
kauniin näköinen Umbreon, joka hieman kumarsi kasvattajamuorille ikään
kuin tervehtiäkseen omistajaansa. Chimecho on psyykkispokemon ja Umbreon
taas pimeyspokemon. Hassua, sillä nehän olivat ikään kuin toistensa
viholliset. Pimeystyyppeihin eivät tehonneet psyykkiset iskut kun taas
pimeystyypin iskut tehosivat erittäin hyvin psyykkistyypin pokemoneihin.
Ehkäpä muori halusi todistaa oppilailleen ja minulle, että tyypistä
huolimatta pokemonit voivat tehdä yhteistyötä keskenään. Valitettavasti
minulla ei ollut tyyppietua tässä ottelussa vaikka olisin toivonut
moista. Voisi siis sanoa, että ottelusta tulisi reilu.
"Valitsin Chimechon ja Umbreonin, kuten voitte nähdä. Umbreon on saman
tasoinen sinun Flaaffysi kanssa, mutta Chimecho saattaa olla hieman
enemmän oppineempi kuin sinun Ponytasi." muori sanoi.
"Noh, katsotaan miten käy." totesin malttamattomasti.
"Chimecho, Umbreon tiedätte miten aloittaa." muori sanoi rauhalliseen sävyyn pokemoneilleen.
Umbreonin keltaiset rinkulat rupesivat hohtamaan sinertävänä. Umbreon
nousi takajaloilleen ja löi tassunsa Chimechon "häntään". Chimecho
päästi iloisen äännähdyksen ja kierähti kerran ympäri ilmassa.
Samanlainen sininen hehku rupesi ympäröimään Chimechoa. Chimecho näytti
saaneen lisää voimaa Umbreonin kosketuksesta.
"Mikä tuo oli?" eräs opiskelija tohti kysyä muorilta.
"Eräs variaatio Helping Handista. Kaikilla pokemoneilla on hieman eri
tapa toteuttaa se. On hyvä muistaa, että yleensä iskun tekemiseen ei ole
vain yhtä tapaa tehdä sitä." muori vastasi.
"Jännittävää... Momo ja Rávle, molemmat Growl!" tein ensimmäisen liikkeeni.
Molemmat avasit suunsa ja päästivät ilmaan ääniaallon joka törmäsi
nopeasti vastustajiin. Halusin hyökkäystehon ehdottomasti niin matalalle
kuin mahdollista. Rávle vielä toipui huonommasta kunnostaan ja Momo ei
jaksaisi tapella kahta vastaan yksinään. Sendaa en voinut pyytää
tuuraamaan. Umbreon ravisteli päätään ja iski silmänsä Momoon. Umbreon
tuijotti Momoa ja sen silmät muuttuivat hohtaviksi. Momo nosti käpälänsä
pitelemään päätään. Umbreon yritti hämmentää Flaaffya.
"Rávle, estä Confuse Ray!" annoin käskyn.
Rávlen suusta rupesi sauhuamaan tummaa ja paksua savua. Pian paksu
savuverho asettui osapuolien väliin. Umbreon joutui keskeyttämään
Confuse Rayn koska sillä ei ollut enää katsekontaktia Momoon.
"Momo, yllätyshyökkäys Thunderilla!".
Momo pudisteli päätään hetken, mutta polkaisi maata saaden enemmän
puhtia seuraavaan iskuunsa. Lammas keräsi sähköä itseensä ja iski sen
suoraan savun lävitse.
"Keskittykää!" muori antoi ohjeeksi Umbreonille ja Chimecholle. Niiden
pitäisi olla tarkkana, että mihin Thunder iskettäisiin. Oli myös
mahdollista, että Momo ampuisi ohi. Umbreon heristi korviaan ja teki
ensimmäisen väistöliikkeensä. Chimecho oli kovin paniikissa savusta ja
ei saanut itseään liikkumaan mihinkään. Sähköisku tuli savuverhon
lävitse heidän puolelleen. Umbreon upeasti oli aiemmalla
väistöliikkeellä onnistunut välttämään sähköiskun. Thunder osui
pintahaavamaisesti Chimechoon.
Chimecho irvisti osumalle ja päästi parkaisun. Huudon ääniaallot
työnsivät savuverhon pois. Ääni paiskaantui Momoon. Momo piteli
korviaan. Chimecho lopetti huutamisen ja antoi Umbreonille vuoron.
Umbreon pinkaisi juoksuun kohti Rávlea ja ennen kuin poni kerkesi
reagoida mitenkään oli Umbreon onnistunut tönäisemään Rávlen kumoon.
Rávle hirnahti ja katseli kuinka vastustaja käveli ylpeän oloisena
takaisin omalle puolelleen. Rávle avasi suunsa, jolloin tämän kidan
eteen muodostui piikki. Poni ampui piikin suoraan Umbreonin jalkaan,
saaden Umbreonin melkein kompuroimaan askelissaan. Rávle nousi pystyyn
hieman ontuen.
"Pystytkö jatkamaan, Rávle?" varmistelin ponin kuntoa.
Rávle oli muutenkin hieman huonossa kunnossa joten en halunnut sen joutuvan kriittiseen tilaan.
Poni kuitenkin sivuutti kysymykseni ja nousi takajaloilleen.
Paiskatessaan kavionsa takaisin maahan, niistä lähti kipinöitä.
Kipinöistä syntyi liekit jotka peittivät koko pokemonin.
"Rávle, mitä sinä teet?" kysyin.
Ponyta lähti syöksymään kohti Chimechoa. Chimecho pelästyneen oloisena
nousi korkeuksiin nopeasti väistäen Rávlen helposti. Umbreon loikkasi
korkealle, hypäten Rávlen yli. Rávle jarrutti ja otti kohteekseen taas
Umbreonin. Umbreon ei saanut tauon paikkaa vaan joutui väistämään
uudestaan.
"Rávle, en käskenyt sinua tekemään Flame Wheeliä! Lopeta välittömästi!" yritin saada ponia kuriin.
Rávle vain jatkoi ravaamistaan ja siten Umbreon väistelyään. Chimecho
avasi pienen suunsa johon ilmestyi sateenkaaren väreissä kimmeltävä
pallo. Chimecho oli valmis hyökkäämään ja pysäyttämään Rávlen. Huomasin
Chimechon yrityksen iskeä Rávlen selän takaa ja annoin oitis
puolustusohjeet Momolle.
"Momo, Thunder Punch!".
Momon oikea käpälä sähköistyi silmien edessä. Lammas loikkasi niin
korkealla kuin pystyi ja yritti mojauttaa nyrkillään Chimechoa. Chimecho
huomasi tämän kuitenkin ajoissa ja lensi nopeasti ylemmäs, siten ettei
Momo ylettänyt tähän. Tiukupokemon mulkaisi Flaaffya ja päästi
samanlaisen parkaisun jonka se oli muutama hetki aiemmin päästänyt. Momo
piteli korviaan taas ja oli kyvytön puolustamaan pillastunutta Rávlea.
Umbreonin hyvä tuuri loppui, kun Rávlen Poison Sting rupesi vaikuttamaan
enemmän pokemonin jalkaan. Umbreon kaatui maahan. Huomasin kuinka
myrkkypiikin alue oli muuttunut myrkyn väriseksi. Umbreon pitäisi
välittömästi lopettaa ottelu. Luultavasti Rávle lopettaisikin sen
Umbreonin osalta, sillä poni oli kävellyt kohteensa luokse ja katsoi
tätä tiukasti. Rávle nosti toista etukaviotaan, valmiina iskemään.